Runosta

Runo kirjoittuu tekstiksi ja hahmottuu kuviksi. Kirjoitetun runouden lisäksi näen poetiikkaa yhtä lailla esimerkiksi monimuotoisen luonnon ilmiöissä kuin digitaalisessa ympäristössämme.

Videorunot

Sarja Rytminvaihdoksia Viron runokartalla (2021)

Ennen kuin hän menettää muistonsa >>> 
Teos on julkaistu digitaalisen runouden Nokturno.fi-verkkosivustolla lokakuussa 2019.

Löytämisen parametrit >>>
Videoruno etsimisestä ja löytämisestä (2019)

*** 

Visuaalinen runous

Olen kiinnostunut tekstin ja merkkien yhteyksistä ja työstänyt tekstitaidetta erilaisin fonttikokeiluin. Kun kirjoitusmerkit eivät välitä kielellistä sisältöä kieli tavoittelee kuvallista asua, syntyy visuaalisia runoja tai sanatonta kirjoitusta. Runollinen mieli saa ravintoa merkkien ja merkitysten kohtaamisista, esiin nousee uusia mielleyhtymiä ja tulkintoja.

Pronominit, jotka meitä
puhuttelevat: Sinä, minä, minä

Vuosien 2018-2020 runokuvani syntyvät pc-näppäimistöllä ja Microsoft Word 2010-ohjelman fonteilla. Työt on tallennettu pdf-tiedostoksi ja siitä kuvatiedostoiksi tai tulostettu mustesuihkutulostimella. Nämä välineet ovat jokaisen ulottuvilla, aivan kuten kynä, paperi ja mielikuvitus.

edellä mainittu, ensi näkemältä, 2024

Uusimmat työni ovat digitaalista grafiikkaa, ne syntyvät digitaalisella piirrosohjelmalla ja ne on tulostettu metallilevylle. Työskentely kuvan ja kirjoituksen rajapinnoilla on sekä inspiroivaa että vapauttavaa. Voin luopua järkevyyden asettamista vaatimuksista ja tutkia aivan uudenlaista tunteiden maastoa. 

***

Runokokoelmat

tms. (Kulttuurivihkot, 2024)

Runokokoelma tms. ihastelee kielen kaikkeuksia lempein, kiivain ja absurdein pyörähdyksin. Se käsittelee myös kielellistä väkivaltaa ja käyttää hyväkseen tämän päivän meemejä, tokaisuja, anglismeja ja kansanloruja. Se haluaa iloita sanojen rajattomista mahdollisuuksista, mutta kavahtaa myös niissä piileviä vaaroja.

Lue lisää >>>

Vakuumi (Kulttuurivihkot, 2021) 

Vakuumin runot kantavat tarinaa ihmiselämän illuusiosta, peloista ja unelmista. Joskus elintila puristuu niin tiiviiksi, että se imee hengen. Perusteemaksi nousee meteorologian ja lapsi-vanhempi-kokemusten törmäyttäminen. Äiti rakastaa niin että rinnassa puristaa, ja paine syö tyhjiötä tiukemmaksi. Mutta onko kyse sittenkin kuvitelmasta, ajatuksesta, jota ei uskalleta nimetä?

Vakuumista sanottua:

Sipilä kuvaa rakkauden erään repivän muodon kauniisti. Lapsi on kirjassa myrsky, joka ravistelee eikä unohdu. Äidin ja pojan erottamattomuudesta huolimatta ihmissuhteenkuvaus perustuu kasvulle, kahdelle maailmalle ja sen ilmakehälle vierekkäin. 

 

Arvio Vakuumista Runografi-sivustolla >>>

Vakuumista lisää täällä >>>
Osta kirja täältä >>>

Biopsia (ntamo) ilmestyi vuodenvaihteessa 2014-15. Siitä sanottiin mm.

Tuula Sipilän esikoisrunokoelman näytteet on noudettu intersubjektiivisesta todellisuudesta ja ne ovat yhtä aikaa kirurgisen tarkkoja ja ekspressiivisen komeita – niin kuin vain suurennoskuvat elävästä kudoksesta voivat olla. Älykäs kokonaisuus, joka paikoin voi tuoda mieleen myös syvänmerenkuvat...

Biopsian voi ostaa täältä >>>
Arvio Biopsiasta Kiiltomato-verkkolehdessä >>>
Tuula Sipilä Kirjasampo.fi-palvelussa >>>